Yrityssalkku
Yritystoiminta muuttuvassa työelämässä KATU4-3001
Kevät 2024
Työmarkkinat murroksessa
Työmarkkinat ovat murroksessa (Dufva, Halonen, Kari, Koivisto, Koivisto & Myllyoja 2017).
Työelämä on muutoksessa. Tapa ajatella työtä on muuttunut. Käsityö ja agraarikulttuurin ajoissa, työ itsessään oli merkityksellistä ja työtä tehtiin vaihtosuhteen takia. Työstä saatiin vastineeksi usein ruokaa tai muita taloustarvikkeita. Työntekijää, käsityön osaajaa arvostettiin ja tekijät olivat kylässä tärkeän henkilön roolissa, heillä oli keskeinen asema yhteiskunnallisesti. Suutareiden ja seppien taidot periytyivät mestari-kisälli mallin mukaan ja työ opetti tekijäänsä.
Teollistumisen myötä suhtautuminen työhön muuttui Alettiin kiinnittämään huomiota massatuotannollistamiseen ja parhaan hyödyn saamiseen markkinoilta. Kysyntä kasvoi sen mukaan, kun markkinat kasvoivat. Amerikassa teollistuminen näkyi autoteollisuuden kautta sekä kodinkoneteollisuudessa, jossa kotona oleville rouville tarjottiin elämää helpottavia laitteita, joita he eivät tienneet tarvitsevansa kuten jääkaapit ja kaasuhellat. Yksilön osaamisen arvostaminen väheni ja työntehokkkuuden tutkiminen nousi keskiöön. Ihminen nähtiin osana prosessia sekä olevan korvattavissa. Työ pilkottiin niin pieniin osiin, että kenen vain oli mahdollista se suorittaa ilman suurempaa pätevyyttä. Työtuvallisuus ja työntekijän oikeudet nousivat esille suurten lakkojen ja ammattiyhdistysten perustamisen kautta. Työntekijöiden oikeuksia ja työn tekemistä säädettiin lailla. Teknologian kehittyminen on tuonut uuden ajan suunnitella työtä. Teollinen työ automatisoidaan ja suunnittelussa pyritään hyödyntämään teknologisia innovaatioita kasvavaa vauhtia. Puhelimen kehittyminen nykypäivän muotoonsa on lopulta tapahtunut lyhyessä ajassa ja kehittyminen sekä innovointi kasvaa. Nykypäivän työn tekeminen haastaa työntekijää erilailla kuin vuosikymmen sitten. Työ on muuttunut tietotyöksi, joka kuormittaa yksilön ajattelua sekä kognitiivisia taitoja. Työstä selviytymiseksi tulee kehittää itseään jatkuvasti ja puhutaankin elinikäisen oppimisen ajattelusta. Enää ei riitä, että on suorittanut opinnot ja siirtynyt työelämään vaan tulee pysyä uuden tiedon äärellä mahdollisimman lähellä. Tietoa on saatavissa nykypäivänä myös paljon, helposti. Haasteena voidaan nähdä medianlukutaidon sekä kriittisen ajattelun kehittyminen. Kaikki tieto mitä on saatavilla ei ole irfonmaationallista vaan tietoa voidaan levittää disinformaationa ilman, että siihen puututaan tai sen todenperäisyyttä kyseenalaistetaan. Tämä on myös haasteena teoreettisen tiedon käsittelyssä ja tiedon muuttuminen nopealla aikajänteellä lisää epävarmuutta tiedon alkuperää kohtaan.
Kokkisen (toim) 2020 raportissa tuodaan esille miten työn merkityksellisyys ja työn arvostaminen on muuttunut ja muuttumassa. Nuoret työntekijät arvostavat enemmän vapaa-aikaa kuin työstä saatavaa palkkaa. Muutoinkin työhön liittyvät asenteet ovat murroksessa. Kokkisen & toim. mukaan voidaan nähdä muutossuuntia työurien ja työn vaatimusten suhteen. (Kokkinen & toim. 2020.)
Työkykyjohtamisen näkökulmasta työikäisten jakautuminen laajalle ikähaarukalle haastaa johtamista. Arvot ja asenteet nuorten ja vanhojen työntekijöiden kesken voi olla toisistaan poikkeavaa. Vastuullinen ja eettinen toiminta työtä kohtaan lisää työantaja kokemusta sekä kasvattaa psykologista sitoutumista yritystä kohtaan. Kun taas vanhemmat työntekijät voivat kokea esimerkiksi toimivan työterveyshuollon olevan ratkaiseva tekijä työssä pärjäämisen suhteen. Työurat tulevat Kokkisen & toim. (2020) mukaan muutoinkin muuttumaan. Työntekijät toimivat enemmän yrittäjälähtöisesti sekä projektiluontoisesti sen sijaan, että he sitoutusivat työnantajaa kohtaan.
Myös ns nollasopimusten hyödyntäminen kasvaa tulevaisuudessa. Tämä saattaa aiheuttaa työntekijöissä eriarvoisuuden kokemuksia sekä aiheuttaa epävarmuutta oman osaamisen kehittämisen suhteen vakituisessa työsuhteessa olevilla. Saksanan, Einiö & Tanskanen 2022.) On mielenkiintoista omassa työssä seurata miten vuokratyöntekijöiden kasvu organisaatiossa vaikuttaa sitoutumiseen ja työn laatuun tulevaisuudessa.
Lähteet https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140712/Hyvinvointia%20ty%c3%b6st%c3%a4%202030-luvulla.pdf?sequence=1&isAllowed=y
JUHO SAKSANEN & ELINA EINIÖ & ANTTI O. TANSKANEN https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144550/YP2203_Saksanenym.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Mikko Dufva, Minna Halonen, Mika Kari, Tapio Koivisto,
Raija Koivisto ja Jouko Myllyoja https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160253/Kohti_jaettua_ymm%c3%a4rryst%c3%a4_ty%c3%b6n_tulevaisuudesta.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Yrittäjyysidentiteetti ja yrittäjämäinen työote
Yrittäminen on mielenkiintoista. Minulla on ollut sivutoiminen kevytyrittäjän toiminimi nyt pian kaksi vuotta ja olen tänä aikana oppinut paljon yrittämisestä ja yritystoiminnasta. Tunnistan itsessäni tuon yllä olevan linki kautta tehdyn testin antaman vastauksen, joka kuvaa minua opastajana. Tunnistan myös vahvuuksinani uskalluksen sekä uteliasuuden. Kuitenkin yritystoiminta vaatii laskelmointi aja matematiikkaa. Kaikkea ei voi jättää kevytyrittäjänäkään huomioimatta. Minulle aikoinaan sanottiin, että tulee varautua kaksi vuotta siihen, että saa nimeä. Olen tehnyt markkinointia lähinnä sosiaalisen median alustoilla ja totta tuo on, jotta saat nimeä ja kontakteja, tulee luoda verkostoja ja tehdä osaamista näkyväksi. Uskon, ettei minusta koskaan tule kokopäivästä yrittäjää, sillä pidän päivätyöstäni valtavasti. Kuitenkin pidän yrittäjyyden kautta tulleesta monipuolisuudesta sekä mahdollisuudesta tavata huikeita ihmisiä sekä päästä kokemaan erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia.
Tein strategisen päätöksen kohdentaa omaa palveluntarjontaa sen sijaan, että tarjoaisin kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Pidän siitä, että saan valita myös töitä, joita teen sekä aikatauluttaa niiden toteuttamista. Olen päässyt hiukan maistamaan yrittäjyyden vapautta, vaikuttaa itse oman työn suunnitteluun.
Tein myös testin olenko sopiva yrittäjäksi. Pääset alla olevasta linkistä katsomaan, mitä mieltä testi asiasta oli.
"Yrittäjyys työllistymisen muotona ja osana omaa uraa".
Yrittäjyys sanana ei mielestäni tue yrittäjyyden arvoa. Sillä yrittäminen on muutakin kuin yrittämistä selvitä laskuista ja maksuista. Yrittäjyys parhaimmillaan on voimavara ja pahimmillaan kaiken vievä voima. Tämänkin olen saanut omassa perhepiirissä kokea. Tähän tehtävään päätin kirjoittaa oman näkemykseni yrittäjyydestä sen sijaan, että olisin haastatellut jotakin henkilöä.
Tämäkin verkkoalusta on yksi yrittämisen muoto, kuten kaikki insta, facebook, tiktok ja linkkarialustat. Unohtamatta kotisivujani.
Yrittäjämäinen työote on mielestäni mahdollista toteuttaa suurissakin organisaatioissa työntekijäpositiossa. Se, että oma toiminta on suhteessa strategiaan ja tukee yrityksen arvoja sekä tavoitteita. Yrittäjämäinen työote on mielestäni eteenpäin vievää energiaa, sen sijaan, että todettaisiin olevan vain työssä täällä. Tulevaisuudessa varmasti työ haastaa perinteisiä työsopimusmalleja ja yrittäminen tulee kasvamaan enemmän ja enemmän. Myös vuokratyömalli on mielestäni yrittämäisen työotteen ja yrittämisen yksi toteuttamismuoto.
Toimin itse kevytyrittäjänä sivutoimisesti. Minulla on toiminimi ICHY Ninni Villgren, jota kautta tarjoan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin palveluita. Näitä ovat mm. psyykkinen valmennus, erilaiset hyvinvointivalmennukset. Tarjoan myös terapiapalveluita esimerkiksi kognitiivista hypnoterapiaa sekä ratkaisukeskeisen viitekehyksen lyhytterapiaa. Työelämäpalveluina tarjoan restoratiivista työyhteisösovittelua sekä työnohjausta. Palveluuni kuuluvat myös luontojooga, intialainen päähieronta sekä hunja- ja kuumakivihieronta. MInulle itselle oli tärkeää, että minulla on koulutus ja pätevyys tarjota edellä mainittuja palveluita. Tämä on myös laatutakuu asiakkaalle.
Haastavinta uran alkuvaiheessa on saada markkinoitua omaa palvelua ja löytää kohdeyleisö. Some valitettavasti algorytmien vuoksi alkaa aika nopeasti tarjoamaan samanalan palveluntoteuttajien näkyvyyttä asikkaiden sijaan. Toki verkostoituminen on hyväksi, varsinkin yksin yrittäessä, mutta se ei auta saamaa näkyvyyttä itselle suhteessa palveluiden tarvitsijoihin. Näin ollen olen myös koittanut toimia aktiivisesti eri yhdityksissä ja saada sitä kautta esille omaa osaamista.
Koin myös, että oli tärkeänä yrittäjyyden alussa suorittaa Suomen Yrittäjäopiston kautta yrittäjyyden ammattitutkinto sekä liiketoiminnan erikoisammattitutkinto, etten sukellä ihan syvään päähän silmät kiinni.
Yrittäjyys vaatii kovasti uskallusta. Se, että itse päädyin aloittamaan toiminimen, oli myös kiitos omalle puolisolleni, joka rohkaisi minua sitku vaiheestä nytkun - vaiheeseen.
Minusta on tehty pari haastattelua, jotka laitan linkkeinä tuohon alle. Toivon niiden rohkaisevan ja kannustavan kaikkia kokeilemaan yrittämistä. Sillä sitähän se on yritämistä, mutta myös mahdollistamista. Näen, myös, että tulevaisuuden työelämä on menossa yrittäjälähtöisempään suuntaa, pitkien yksittäisten työntekijäurien sijaan.
Alta löytyy sekä painikkeen kautta haastattelu tekstimuodossa sekä alempana YouTube- videolinkki.
Oman osaamisen tuotteistaminen, hinnoittelu ja myynti
Tuotteistamiskorttina laitan linkin kotisivuilleni, jossa kaikki palvelut mitä tarjoan näkyy hinnoiteltuna. Olen myös tehnyt liiketpomintasuunnitelman opinnoissani ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille, jotka miettivät yrittäjyttää. Liiketoimintasuunnitelma auttaa hahmottamaan oman toiminnan punaisen langan sekä auttaa rakentamaan strategisesti yirtyksen suuntaa. HInnoittelu on suhteellisen hankalaa aina pohtia, sillä hinnat eivät saisi polkea kilpailijoiden hintoja, mutta tulisi olla asiakkaan maksukykyä vastaavaa. On myös tärkeä pohtia arvopohjaisesti miten itse arvottaa omaa osaamista ja tämä arvo näkyy suoraan hinnassa millä sitä asiakkaalle tarjoat. Hinta kertoo myös asiakkaalle laadusta ja palveluntasosta.
Osaamiskartta
Tuotteistamiskortti
Tuotteistamiskorttina toimii kotisivuni, josta löytyy osaamiseni, palvelut, joita tarjoan sekä hinnoittelu
Talouslaskelma
