Kun ergonomiasta puhutaan, ajatukset suuntautuvat usein työasentoihin, työtuoleihin, näyttöpäätteisiin tai nostotekniikoihin. Vaikka fyysinen ergonomia on tärkeä osa työhyvinvointia, se muodostaa vain yhden osan laajemmasta kokonaisuudesta. Ergonomia on ennen kaikkea työn ja ihmisen yhteensovittamista. Tämän vuoksi myös resurssisuunnittelu, henkilöstömitoitus ja työaikasuunnittelu ovat ergonomisia kysymyksiä.

Työterveyslaitoksen mukaan kokonaisvaltainen ergonomia muodostuu fyysisestä, kognitiivisesta ja organisatorisesta ergonomiasta. Organisatorinen ergonomia keskittyy organisaatiotason ratkaisuihin, kuten työprosesseihin, henkilöstömitoitukseen, työn tauotukseen ja työajan suunnitteluun. Työterveyslaitos toteaa suoraan, että henkilömitoituksen, työn tauotuksen ja työajan suunnittelussa on kyse organisatorisesta ergonomiasta. 

Organisatorinen ergonomia näkyy arjen rakenteissa

Kansainvälisen ergonomiajärjestön (IEA) ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan organisatorisen ergonomian tavoitteena on suunnitella työjärjestelmiä niin, että ne tukevat samanaikaisesti työntekijöiden hyvinvointia, työturvallisuutta ja organisaation suorituskykyä. Organisatorinen ergonomia tarkastelee muun muassa työn organisointia, työaikoja, resurssien kohdentamista, viestintää, työprosesseja ja johtamista. 

Tämä näkökulma on tärkeä, koska työn kuormitus ei synny ainoastaan työtehtävistä. Kuormitusta syntyy myös siitä, kuinka työ on suunniteltu, kuinka paljon henkilöstöä on käytettävissä ja kuinka työaikoja johdetaan. Organisaation tekemät ratkaisut voivat joko vahvistaa työntekijöiden voimavaroja tai lisätä kuormitustekijöitä.

Henkilöstöresursointi ei ole vain talouskysymys

Liian usein henkilöstöresursointi nähdään ensisijaisesti kustannusten hallinnan välineenä. Ergonomian näkökulmasta kyse on kuitenkin paljon laajemmasta asiasta. Resursointi vaikuttaa suoraan työntekijöiden fyysiseen, kognitiiviseen ja emotionaaliseen kuormitukseen.

Tutkimuksissa on havaittu, että riittämätön henkilöstömitoitus lisää työntekijöiden kokemaa työkuormitusta, kiirettä ja ylitöitä sekä heikentää työhyvinvointia. Erityisesti terveydenhuollossa henkilöstöresurssien niukkuus on yhteydessä korkeampaan kuormitukseen ja heikompaan työtyytyväisyyteen. 

Henkilöstöresursoinnissa ei ole kyse pelkästään työntekijöiden määrästä, vaan myös osaamisen kohdentamisesta, työn vaativuuden huomioimisesta sekä resurssien oikea-aikaisesta saatavuudesta. Organisatorisen ergonomian näkökulmasta tavoitteena on luoda tasapaino työn vaatimusten ja käytettävissä olevien voimavarojen välille. 

Työn kuormitus on fyysistä, kognitiivista ja emotionaalista

Työelämän kuormitus on monimuotoista. Fyysinen kuormitus voi näkyä esimerkiksi kiireenä, nostamisena tai toistotyönä. Kognitiivinen kuormitus liittyy tiedonkäsittelyyn, päätöksentekoon, muistamiseen ja jatkuviin keskeytyksiin. Emotionaalinen kuormitus puolestaan syntyy esimerkiksi vastuusta, asiakaskohtaamisista ja haastavista vuorovaikutustilanteista.

Ferramoscan ja kollegoiden tutkimuksessa havaittiin, että työn organisointi vaikuttaa samanaikaisesti kaikkiin näihin kuormituksen ulottuvuuksiin. Työn organisointi ei siis ole taustatekijä, vaan keskeinen työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. 

Tämä on tärkeä muistutus myös työhyvinvointikeskusteluun. Jos työntekijät kokevat jatkuvaa kuormitusta, ratkaisu ei aina löydy yksilön resilienssistä tai stressinhallintakeinoista. Joskus on tarpeen tarkastella itse työjärjestelmää.

Työaikasuunnittelu on ergonomiaa käytännössä

Työaikasuunnittelu on yksi konkreettisimmista organisatorisen ergonomian ilmenemismuodoista. Työvuorojen pituudet, vuorojen kiertosuunta, työvuorojen väliset lepoajat, peräkkäisten työpäivien määrä sekä mahdollisuus palautumiseen vaikuttavat merkittävästi työntekijän hyvinvointiin.

Tutkimusnäyttö osoittaa, että alhainen henkilöstömitoitus, pitkät työvuorot, ylitöiden kasaantuminen ja riittämätön palautuminen lisäävät koettua työkuormitusta. Vastaavasti ergonomisesti suunnitellut työvuorot tukevat työssä jaksamista, turvallisuutta ja työn laatua. 

Hyvä työaikasuunnittelu tarkoittaa muun muassa:

• riittävää palautumisaikaa työvuorojen välillä
• työkuorman mahdollisimman tasaista jakautumista
• resurssien sovittamista työn todelliseen tarpeeseen
• kiirehuippujen ennakointia
• mahdollisuuksia osallistua työvuorosuunnitteluun
• ylitöiden hallintaa. 

Kyse ei siis ole vain työvuorolistojen laatimisesta, vaan hyvinvoinnin johtamisesta.

Mitä tämä tarkoittaa siivousalalla?

Siivousala tarjoaa hyvän esimerkin siitä, kuinka ergonomia ulottuu työasentoja ja työvälineitä laajemmalle. Puhtausala ry:n julkaisemassa ErgoClean-hankkeen materiaalissa todetaan, että siivoustyön kuormittumiseen vaikuttavat fyysisten tekijöiden lisäksi myös psykososiaaliset ja organisatoriset tekijät. Näitä ovat esimerkiksi kiire, työn organisointi, tiedonkulku ja työn riittävä vaihtelu. 

Erityisen kiinnostavaa on havainto siitä, että kiire tunnistetaan siivoustyössä merkittäväksi työturvallisuus- ja kuormitusriskiksi. Jos työ mitoitetaan liian tiukasti suhteessa käytettävissä olevaan aikaan tai henkilöstöön, ergonomisten työtapojen toteuttaminen vaikeutuu. Tällöin työntekijä joutuu tekemään kompromisseja joko työn laadun, turvallisuuden tai oman palautumisensa kustannuksella. 

Tämä osoittaa, että organisatorinen ergonomia ei ole vain toimistojen tai sairaaloiden asia. Se koskee kaikkia toimialoja, joissa työn vaatimukset ja käytettävissä olevat resurssit on sovitettava yhteen kestävällä tavalla.

Organisatorinen ergonomia on myös vastuullisuutta

Vastuullisuudesta puhuttaessa tarkastelemme usein ympäristövaikutuksia, energiaratkaisuja tai materiaalitehokkuutta. Yhtä tärkeää on kuitenkin sosiaalinen vastuullisuus. Millaisissa rakenteissa ihmiset tekevät työtään? Onko työ suunniteltu ihmisen mittaiseksi?

Resurssisuunnittelu, henkilöstömitoitus ja työaikasuunnittelu ovat kaikki päätöksiä, joilla vaikutetaan työntekijöiden hyvinvointiin, työssä pysymiseen ja työn laatuun. Ne ovat samalla sekä johtamisen että organisatorisen ergonomian ydinkysymyksiä.

Kun työ suunnitellaan ihmisen tarpeet huomioiden, ergonomia tukee sekä hyvinvointia että tuottavuutta. Silloin ergonomia ei ole erillinen kehittämishanke, vaan osa vastuullista ja kestävää työelämää.

Ehkä onkin aika laajentaa käsitystämme ergonomiasta. Jos työntekijä kuormittuu jatkuvasti liian vähäisten resurssien, puutteellisen työaikasuunnittelun tai epärealististen työn vaatimusten vuoksi, kyse ei ole pelkästään henkilöstöhaasteesta.

Kyse on myös ergonomiasta.

Lähteet

Bae, S.-H. (2024). Nurse staffing, work hours, mandatory overtime, and turnover in acute care hospitals affect nurse job satisfaction, intent to leave, and burnout: A cross-sectional study. International Journal of Public Health, 69. https://doi.org/10.3389/ijph.2024.1607068

Ferramosca, F. M. P., De Maria, M., Ivziku, D., Raffaele, B., Lommi, M., Tolentino Diaz, M. Y., Montini, G., Porcelli, B., De Benedictis, A., Tartaglini, D., & Gualandi, R. (2023). Nurses' organization of work and its relation to workload in medical surgical units: A cross-sectional observational multi-center study. Healthcare, 11(2), 156. https://doi.org/10.3390/healthcare11020156

International Ergonomics Association. (n.d.). What is ergonomics? https://iea.cc

International Labour Organization & International Ergonomics Association. (2021). Principles and guidelines for human factors/ergonomics (HFE) design and management of work systems. International Labour Organization.

Martins, T., Musy, S. N., & Simon, M. (2025). Nurse shift patterns, staffing and their association with perceived workload: Sequence analysis of multicentre data. International Journal of Nursing Studies Advances, 9, 100420. https://doi.org/10.1016/j.ijnsa.2025.100420

Twigg, D. E., Whitehead, L., Doleman, G., & El-Zaemey, S. (2021). The impact of nurse staffing methodologies on nurse and patient outcomes: A systematic review. Journal of Advanced Nursing, 77(12), 4599-4611. https://doi.org/10.1111/jan.14909

Työterveyslaitos. (n.d.). Kokonaisvaltainen ergonomia. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/kokonaisvaltainen-ergonomia

Työturvallisuuskeskus. (n.d.). Työkuormituksen hallinta. https://ttk.fi/tyoturvallisuus/toimialakohtaista-tietoa/sosiaali-ja-terveysala/terveydenhuoltoala/tyokuormituksen-hallinta/

Valkosalo, T. (2024, 16. lokakuuta). Tiedot ajan tasalle siivoustyön ergonomiasta. Puhtausala ry. https://puhtausala.fi/uutishuone/tiedot-ajan-tasalle-siivoustyon-ergonomiasta/